pieni sunday blues

Tuntuu harvinaisen raskaalta ja vähäenergiseltä lähteä uuteen viikkoon. Eilenillalla sen jo tunsi. Vaikka päivä oli lähestulkoon täydellinen - kesäasunnolla hengailua, koko perhekunnan näkeminen saman päivän aikana, upea helle, hyvää ruokaa, paljon rakkautta - niin silti....en tiedä, syksy? Oletko se tosiaan sinä?

Tällä viikolla mua inspiroi seuraavat asiat: 

- Pukeutuminen! Ihan naurettavaa kyllä, tämä syyspukeutuminen on jotenkin ihanaa. Kesällä mä liihotan bikineissä ja siinä yhdessä maksimekossa, syksyllä alkaa kerrostelu, itsensä huivittaminen ja kivat värit. Ainiin, ja jossain vaiheessa saa vetää sen trenssinkin niskaan. Ketä mä silti huijaan. Olisin mielelläni ympär´ vuoden fläpäreissä ja maksimekossa. 

- Oma aika ja työt. Niin ihanaa kuin espoolaisomakotielämä onkin, mä fiilistelen loppuviikosta siintävää työreissua Tampereen suuntaan. Toivottavasti pääsisin myös heppailemaan. 

- Kiireenvastainen filosofia. Vaikka tekemistä on paljon, mä koitan harjoittaa zen-asennetta kaikkeen tekemiseen: valitse olennaiset asiat ja tee ne täydellisesti. Kaiken voi tehdä, mutta kaikkea ei voit tehdä. En tiedä, ehkä sitä voisi valita joka päivälle pari olennaista asiaa. Tehdä ne hyvin. Jättää muun huomiselle. Koitetaan :) Tähän EI varsinaisesti resonoi kovinkaan hyvin se, että haalin itselleni...öhhh...tavallaan kokonaan uuden työn. Aloitin homman parissa jo viime viikolla, ikään kuin kokeilumielessä. Keskiviikkona pääsen sopimaan tarkemmin käytännön asioista. Tai oikeastaan tämä on kovinkin uusvanha juttu ja on jo odottanut tulemustaan, mutta konkretiataso muuttui oleellisesti. Mulla on ollut omat ristiriitaiset fiilikseni sekä alaa että alaan sitoutumista kohtaan, mutta on tullut lähipiiristä niin hyvää rohkaisua, että ei kande ajatella liikaa. Tästä aiheesta VARMASTI enemmän myöhemmin. Parhaimmillaan se vaikuttaa ainakin päivän asuihin, jos jotain ;) Jos jotain uutta alkaa, pitää vanhaa ja aikansa elänyttä jättää pois. Sekin osa-alue on jo valittuna. 

Kahtotaan, kahtotaan.