10.8.2012

"asento on lepo"

kuva uusimmasta Gloria lehdestä

Teen hyvinvointialan töitä ja rummutan aina kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolesta.
Keho ja mieli eivät ole toisistaan erillisiä - esimerkiksi henkistä puolta hoidettaessa tulee mielestäni aina huomioida myös fyysinen puoli. Ja toisinpäin. Perusterveydenhuollossa tämä ei ole aina mahdollista, mutta itse vaikutan yksityisellä puolella ja saan siksi taistella tämän asian puolesta. Oletteko muuten samaa mieltä, tai oletteko huomanneet itsessä saman mekanismin?

Varmaan tyypillisin juttu on se, että stressi ja väsymys (eli henkinen rasite) aiheuttaa jonkinlaisia fyysisiä oireita: päänsärkyä, mahaoireita, nukkumisvaikeuksia, makeanhimoa....

Toisaalta taas fyysinen kunto vaikuttaa henkiseen jaksamiseen ihmee paljon. Itse huomaan tämän JUURI TÄLLÄ HETKELLÄ!

Kesä on ollut aivan ihana mutta todella intensiivinen. Sosiaalisia menoja on ollut paaaaaljon ja sitä kautta klassisia, eli valvomista, epäsäännöllistä ruokarytmiä ja heikohkoa treenaamista...
Toisaalta se on ollut aivan ihanaa ja juuri sitä mitä olen rankan työ/graduviimeistelyvuoden jälkeen kaivannutkin. Jee! En vaihtaisi pois. MUTTA downside on syndrooma nimeltä Loppukesän Uupumus. Siksi tuo sängynkuva tuossa ylhäällä. Sillä se lähtee minkä vähyydellä se on aiheutunutkin, eli nukkumalla ja syömällä.

Kello on vähää vaille seitsemän perjantai-iltana ja M makaa sohvalla x-asennossa pyjamahousuissaan. Sain tehtyä aamupäivän kirjoitustöitä, että ihan makoiluksi tämä ei ole mennyt, mutta kahdesta eteenpäin oon vain torkkunut, katsonut sarjoja ja hengannut netissä.

Väsymykseen liittyi huonovointinen ja ruokahaluton olo, mutta silti oli hurja tarve ravintopitoiselle ruoalle...ja note to self, tulevaisuudessa taas enemmän värikästä ruokaa ja ainakin yksi kunnon ateria päivässä vaikka olisi kuinka paljon menemistä, jooko?
Keho huutaa mukamas vain kahvia, suklaata ja karkkia mikä tarkoittaa sitä, että se raukka yrittää vain viestittää energiantarpeestaan.

Miksailin itselleni allaolevista aineista supertehojuoman. Oletin, että tulee tosi pahaa (mikä ei mua haittaa kunhan ei vaan tarvitse tarjota muille...) mutta olikin todella hyvänmakuista vaikka ainoa varsinainen raaka-aine oli pakastemustikka, muuten sisältö oli pelkkiä jauheita.


Jonkin verran kalaa syövänä kasvissyöjänä pyrin syömään proteiinipitoisia ruokia mahdollisimman paljon. Eniten kuluu Valion uusia proteiinirahkoja, joita olen ahminut tänä kesänä runsaasti. Kananmuna ja raejuusto ovat hyvinä kakkosina. Protskujauheita käytän aika vähän mutta smoothiejuomien joukossa se toimii hyvin.


Surrurrurr.
Ja sitten mausteita.


Teen työkseni mm. erilaisia stressinhallintaan ja kehomieli -tasapainoon liittyviä juttuja.
Silti, vaikka ne ovat itsestäänselvä osa omaa arkea ja hyödynnän niitä juttuja tavalla tai toisella päivittäin, ei riittävän unen ja hyvän ravinnon merkitystä saa koskaan väheksyä!

Sanon tämän siis itselleni :)
Suutarin lapsella ei ole aina kenkiä.

Tahti ei lopu, viikonloput alkavat olemaan aika täynnä lokakuun puoleenväliin asti.
Sekä puolisolla että itsellä tulee olemaan myös runsaasti töitä (tai siis minä ammatinharjoittajana toivon, että tulisi olemaan ;)) joten lähtökohtaisesti pitää ottaa kalenteriin myös sitä sohvallamakoiluaikaa.

Silti, en valita, vaan rakastan täyttä elämää!
Ja jopa alkavaa syksyä. Pieni kesänloppumishaikeus on alkanut, mutta hei, vielä ei ole edes elokuun puoliväli.....!

Tällaisia pohti tänään M.

Jätäthän kommentin jos heräsi ajatuksia tai kysymyksiä! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentointi on blogin pitämisen suola, kiitos!