M ehtii istua lauantaina 40min sohvalla Zaran miestenpaidassaan. Tai ei omassaan. Käyttääköhän mies mun vaatteita sillon kun en ole kotona?
On ollut taas tyypillinen viikonloppu, ylisosiaalinen ja rauhaton. Huomenna olen omavalintaisesti luuseri, istun sohvalla kahvikuppeineni, valmistelen mukamas alkuviikon koulutusjuttuja (oikeasti feisbuukkaan ja luen blogeja ja katson salaa Beverly Hills 90210 kolmostuotantokautta).
Tämä on ollut ahdistava ja outo viikko, siksi yläkuvan väkinäinen hymy. Noei. On ollut todella haastava viikko. Mietin, että lähdenkö purkamaan "Dear Diary!" tyyliin yhtään sen enempää, mutta ehkä en ja tyydynpä vain sanomaan, että viikkoon on mahtunut sekä täydellistä epätoivoromahtamiskaivonpohjallakukakeksialkaayrittämään -tunnelmaa ynnä no hmm...tavallaan ylennys :o Asioilla on yleensä tapana järjestyä. Huomasin taas konkreettisesti sen, että juuri silloin, kun kaikki ovet tuntuvat menevän nenän edestä kiinni, lisää avautuu. Pitää vain ylläpitää joustavaa mieltä, paahtaa kasa popcornia ja seurata uteliaana, että mitäsmitäs sitä elämässä seuraavaksi tapahtuu. Rouskrousk. Nyt tiedän jo sen verran, että reissutyö jatkuu. Ei kuitenkaan niin rajusti kuin viime vuonna. Sellaista ei jaksa enää M.
Seuraavaksi mustavalkoisia kuvia värikkäästä elämästä.
Mietittiin pitkään onko keski-ikäisempää osallistua taiteidenyöhön vai olla osallistumatta. Keski-ikäisyys on kirosana vaikka toinen meistä alkaa harmaantuakin jo. Päädyttiin johonkin välimuotoratkaisuun ja selailtiin Akateemisen kirjavarasto läpi Panu Rajalan puhuessa taustalla. Löysin allaolevan kuvan arkkitehtuurikirjasta. Aika hieno koti.
M:n kantikset, Kampin Johto ja Stockan Fazer. Molemmissa saa tummapaahtoista kahvia santsikuppeineen, jälkimmäisessä ihanaa gluteenitonta korvapuustia. Ihan kivaa etätyömeininkiä.
Juhlistin onnistunutta palaveria ja täyttyvää kalenteria ostamalla pitkästä aikaa naistenlehtiä. Costume oli positiivinen yllätys!! Voi kun jatkaisivat samaan tapaan, voisin alkaa jopa tilaamaan.
