Menneisyyteni muotibloggaajana

Viime aikoina on ollut muodikasta siirtää blogi kokonimi.com alle. Mietin itsekin tätä, mutta koska en halua (ainakaan vielä) "brändätä" nimeäni, niin mennään nyt tällä nelisen vuotta sitten keksityllä.

Konkistadori aka conquistador on ah tuo ihana espanjalainen mantereenvalloittaja, mutta en suinkaan halua samaistua alkuperäiskansojen lahtaajaksi, vaan nimi tuli oikeastaan blogin entisestä nimestä eli Valloita oma elämä. Valloita. Valloittaja. Oman elämänsä konkistadori. Eli mä. Henkilöllisyyttä en yritä piilotella mutten myöskään korostaa. On oikeastaan kiva elää blogistaniassa ja Instassa nimimerkin takana.

Vaihtaisinko nimeä jos nyt keksisin paremman? Ehdottomasti. Somekuvioissa mut kuitenkin tunnetaan tällä nimellä ja silläkin on merkitystä näinä päivinä.

Tykkään kuitenkin filosofiasta nimen takana. Oman elämän valloittaminen on mulle sitä, että otan vastuun omasta onnesta, menestyksestä ja hyvinvoinnista. Valloittaminen on sitäpaitsi aika positiivinen termi. Hurmaamista. Asioiden vetämistä puoleensa magneetin lailla, kuten edellispostauksessa puhuin.

Noniin pois metafysiikasta ja takaisin otsikon aiheeseen.

Pakko myöntää nimittäin, että yksi lempivaiheeni Konkistadorina oli tämä:

Päivän asut. 

Btw jokaisen laittaisin edelleen päälleni ja pari itemiä omistan edelleen. Oli inspiroivaa ja hauskaa miettiä omia asuja ja tyyliä kameran kautta. Missä vaiheessa se intohimo hävisi? Nyt mä vieläpä asun ammattivalokuvaajan kanssa forgaadsseik!

Tyyli, muotoilu, kosmetiikka, estetiikka, sisustus, oman elämän visuaaliset ympyrät. Maailma, josta tykkään edelleen. Joskus mietin, että onko oma ammatinvalinta mennyt sittenkin metsään. Mutta ei, mä vaan kaipaan ja tarvitsen tätä harrastusta/sivutyötä terapioinnin ja muun liikemiesnaismenon rinnalle. Tykkään niin monista asioista tässä elämässä, että se on välillä ihan riesa. 

Haluaisin tehdä kaikenlaista ja usein teenkin. En suostu tyytymään vain yhdenlaiseen itsensä toteuttamiseen, vaan maistelen mielelläni palasia joka kentältä. Ihailen renesanssi-ihmisiä. En kuitenkaan luule olevani itse hyvä kaikessa. On tärkeä tietää ja hahmottaa, että missä leikkauspisteessä intohimo kohtaa taidot siten, että se tuottaa haluttua elantoa sopivissa määrin. Sitten voi harrastella vaikka mitä. Mun harrastuksista tuppaa yleensä tulemaan jonkinlaisia sivutöitä, mikä on hieman vaarallista. Täytyy olla myös ihan tyhjänpäiväisiä harrastuksia joista ei ole juurikaan mitään "hyötyä", vaan silkkaa iloa.

Kauneuden ja tyylin maailma on sellainen. 

Omaa tyyliä (takaisin)metsästämässä

Okei, seuraavasta blogitekstistä on tulossa hippasen emotionaalinen ja hyvästä lopputulemastaan huolimatta raskas. Siitä syystä sukelletaan hetkeksi kevyeeseen ja pinnalliseen maailmaan: muotiin, omaan tyyliin, post-pregnancy vaatehaaveisiin ja mitä näitä on. Tyttöaiheisiin. 

Tämä video kirvoitti postaamaan aiheesta. Kantsii katsoa, niin ymmärtää ehkä paremmin, että miksi puhun niinkuin puhun. Kirjoitan. Mitä tää nyt on. 

En seuraa Leandran blogia, mutta tykkään näistä videoista. Ja mimmin tyylistä. En kopioisi sitä itselleni, mutta rakastan tota rohkeutta ja omannäköisyyttä. Ei siis ihme, että hänellä on miljoonia seuraajia ympäri maapalloa!

Jos pitäisi kuvailla omaa tyyliä, niin jakaisin sen kahteen osaan. Arkitodellisuuteen ja näyttäytymistyyliin. Arkitodellisuus on se, mitä mies näkee kotona. Tällä hetkellä trikoota, löysyyttä ja pehmeyttä (ei mussa, vaan vaatteissa). Normitilassa trikoita, toppeja ja huppareita. Sporttisuutta. Arkitodellisuus on myös sitä, mitä asiakkaat näkevät. Yksinkertaisuutta, seinäruusumaisuutta. Näyttäytymistyyli on se, joka kuuluu niihin hetkiin, kun haluan näyttää kivalta ja edustaa omaa tyyliäni. Graafisuutta, ajoittaisia hippivivahteita, kerroksellisuutta, näyttävää huulimeikkiä. Näyttäytymistyylissä lähdetään kaupungille, kavereiden luokse, baariin, konserttiin. 

Kuitenkin tämä mun "tyylini" on menettänyt jotain viime vuosina. Kiinnostusta pukeutumiseen ei ole löytynyt samalla tavalla kuin nuorempana. Osittain asiaan on vaikuttanut oman bisneksen ja työelämän kasvattaminen, taloudellisessa mielessä, fyffeä ei ole ollut samalla tavalla omaa ulkomuotoa varten. Ja tiedättekö, se ei ole haitannut yhtään. Olen laittanut kuukausittain shoppailusumman verran rahaa lainanlyhennykseen, jolla makselen pari vuotta sitten ostamiani osakkeita. Toivon, että tämän panostuksen tuotoilla voi joku päivä elää hieman vapaammin, myös siellä vaatekaupassa. Mä koen silti, että olen saanut hankittua juuri niitä vaatteita, mitä olen tarvinnut. Kivoja sellaisia. Vaatekaapista on tullut capsule wardrobe eli sieltä löytyy ainoastaan vaatteita, joita oikeasti käytän. Joista tykkään ja jotka tuntuvat hyvältä päällä. Olen ei-tietoisesti konmarittanut omaa elämää vailla tuon metodin tuntemusta. 

Mitä sitten kuitenkin kaipaan? Okei, luonnollisesti sitä kroppaa, jota on helpompi vaatettaa. Oon melko hyvin saanut ylläpidettyä omaa tyyliä raskaana ollessa ja moni lempivaate on mahtunut päälle ihan tänne loppumetreille saakka. Toki elämä helpottuu, kun bump häipyy. Sitten on toki imetyskausi, mutta sekään ei kestä lopullisesti. Kaipaan kuitenkin tulevaisuuden tyyli-minälle hieman rohkeampaa vaatekaappia. Vähemmän turvallisia ja täysin-toisiinsa-sopivia vaihtoehtoja, enemmän statement piecejä kenkien, asusteiden ja yksittäisten vaatteiden muodossa. Anteeksipyytelemättömyyttä. Kaipaan räväkkyyttä myös muuhun ulkonäköön. Tukka saisi olla omemman näköinen, ehkä vaaleampi, ehkä jotenkin graafisempi. Nyt on aika perustylsä luukki. Kirkkaita huulipunia saisi olla muutama lisää. Pieniä juttuja, mutta merkityksellisiä oman fiiliksen kannalta. 

Erityisesti haluan enemmän sitä asennetta, että mulla on oikeus näyttää itseltäni ihan joka tavalla, ilmaista omaa persoonaa myös tyylin kautta. Ja laittaa tähän myös rahaa. Jotenkin mä olen ollut arka käyttämään rahaa ulkonäköön viime vuosina. Silloin, kun on tärkeämpiä juttuja, on tärkeämpiä juttuja. Nyt kuitenkin haluaisin suoda itselleni enemmän omannäköisyyttä ja iloa sitä kautta, että vaatekaapistani tervehtii muutkin kuin pelkät järkevät vaihtoehdot. 

Herättääkö tällainen tyylipohdinta ajatuksia? Oletko itse siinä pisteessä, missä tyylillisesti haluatkin olla, vai kaipaatko enemmän...jotain?

ps. Suomimimmeistä täytyy ihailla mm. Minna Someroa, Sandra Hagelstamia ja Emelie Björnbergiä. Kaikki rohkeita ja persoonallisia tyylinaisia.

MayI do you a favor?

Syksyinen ja talvinen vaatekaappi, jonka hedelmiä voi siirtää myös keväällekin?

Poimin muutamia klassikkovaatteitam, joiden avulla kaapissa on AINA päällepantavaa. Vuosi vuodelta luotan enemmän klassikoihin. Niihin kannattaa panostaa rahallisestikin, jopa t-paitoihin. Käyttövaatteiden hyvä materiaali maksaa kerralla enemmän, mutta itsensä takaisin. Jos käyn kirpparilla, valitsen vaatteita materiaalin mukaan sielläkin. Viime talvena löytyi valkoinen cashmere neule puoli-ilmaiseksi! Tässä minun valintani tälle syksylle ja varmasti myös seuraavalle. 

1. Paksu pooloneule neutraalissa värissä

Valitse mieluummin väljä ja yhdistä se kapeisiin housuihin ja korkoihin välttääksesi muumuu -ilmiötä

2. Laadukas v-aukkoinen t-paita joka värissä

Tuohon vain koru ja bleiseri mukaan, niin ai ai! Helppo klassikko ja jopa seksikäs, jos kaula-aukosta saa vilahtaa musta pitsi. Silleen sopivasti. 

3. Neulemekko ja ylipolvensaappaat

Koska kuuminta ja helpointa ikinä. Omani ajattelin hakea Benettonilta. 

4. Ohuet, simppelit kultakorut

En ole statementkoru tyttöjä. 

5. All Black Everything

Vältä goottivaikutelmaa yhdistelemällä materiaaleja, mm. nahkaa ja villaa, luo dimensiota.

6. Klassinen valkoinen puvunpaita

Osta laadukas riittävän ohuesta puuvillasta tai silkistä valmistettu versio tai pölli miehen kaapista.

7. Harmaa v-aukkoinen neule

Turvavaatteeksi. Sopii sekä farkkujen, mustan hameen että printtihousujen kaverina.

Omani valitsen 100% puuvillaisena, muu kutittaa.

Löytyykö kaapista nämä klassikot? 

All black everything

Scandidaamit osaavat pukeutua, se huomattiin taas taannoisella Köpis-reissulla. 

Analysoin, että mikä siinä simppeliydessä, luonnollisuudessa ja silti arvokkaalta näyttämisessä oikein on...miten ne sen tekevät?! 

Less is more ja laadukkaat materiaalit taitavat olla se juttu? Hiukset on tyylillä raidoitetut, iho luonnollinen ja pikkuisen päivettynyt. Meikki sen näköinen, että I was born this wa-haaayyy. 

Vaikka viiletin Tanskassa (kuten myös täällä koto-Helsingissä) tyytyväisenä vaaleanpunaisessa lintutakissani, musta ja valkoinen ovat silti vaatekaapin perusvärit. Ei voi mennä kauheasti vikaan. Jossain vaiheessa kiroilin, että kaapista ei löydy mitään väriä. No löytyyhän sieltä, mutta jotenkin se olo on omin tuossa monochrome -meiningissä. Punaiset huulet, korut ja laukut sitten vaan statement elementeiksi mikäli tulee muuten liian korppi olo. 

Keräilin Pinterestistä tyylikkäimpiä black is the new black -kuvia. 

Hyvällä nahtakakilla, pillifarkuilla, parilla topilla ja muutamalla korulla saa jo täyden garderoobin aikaiseksi. Aika kätevää. Jos mun pitäisi määrittää oman tyylin kulmakivet, olisi ne varmaankin mustavalkoinen paita, nahkatakki, tiukat mustat housut ja punaiset huulet. 

Jahas täytyypä stailailla menemään ja pyytää hovikuvaaja tuohon pihalle! 

Pastel jacket

Viime aikoina olo on ollut se, että mäpäs taidan olla maailman tylsin pukeutuja. Sellainen neutraalin siisti ja tyystin mielikuvitukseton. No - siihenhän auttaa se, että inspiroituu hetken aikaa Helsingin katukuvassa keväisistä ihmisistä ja menee vinguttamaan Visaa lähimpään butiikkiin. Kuten tänään. Ja eilen. Ja viime viikolla. Oho. Elämä Vihdissä tulee halvemmaksi, koska metsää ei paljon kiinnosta, että onko mulla mummon vanha takki päällä vai kenties jotain mediaseksikkäämpää. 

No nyt on väriä ja pastellia ja muodikasta muotoa henkarissa! Kuolasin Hennesin tirppatakkia jo pari kuukautta sitten, mutta vasta 30% ale sai mut sortumaan. 

Olen onnellinen. 

Tirppatakki: hot or not? 

Mistä kivoja työvaatteita?

No mutta siinäpä vallan yleinen kysymys täällä blogistanian puolellakin. Mulla on helppo tilanne: saan omassa luovan alan leipätyössäni näyttää juuri siltä kuin haluan: toisena päivänä voin olla supertrendikäs, sipsuttaa koroissa ja punaisessa huulipunassa iPhone kädessä, kun taas toisena voin hiihdellä villasukissa tukka tötteröllä. Koulutushommissa haluan näyttää "aikuiselta" ja mahdollisimman neutraalilta. Samoin, kun omien valmennusasiakkaiden kanssa. Huomion tulee kiinnittyä mieluummin asiasisältöön kuin vaatteisiin. Omannäköisyydestä ei onneksi silti tarvitse tinkiä! Mä, kuten moni muukin, säväytän mieluummin suht klassisia perusasuja trendikkäillä kengillä, koruilla ja vaikka niillä räväköillä huulipunillani. 

Jotkut alat on tiukempia pukukoodinsa kanssa kuin toiset, ja silloin onkin vähän haastavampi soveltaa. Oma helppoutensa siinä tietty on, ei paljoa tarvitse funtsia, että mitä päällensä aamuisin laittaa. 

En tiedä muista, mutta mä tykkään omistaa erikseen työvaatteita. Vapaa-ajan ja työn raja on silloin jotenkin helpompi. Kotiin tullessa, työvaatteet pois vaihtaessa, sitä ikään kuin maadottaa itsensä himaan. Ja siis tässä eläintaloudessa ei paljoa puvunhousuja kotona käytetä ;) verkkarit ja huppari it is. Periaatteessa mä kuitenkin haluan, että mun työvaatteita voi käyttää rennosti myös vapaa-ajalla. Joskus on ihan kiva yhdistää rennompaan asuun vaikka boyfriend -bleiseri. 

Eräs vaatemerkki on keksinyt mun mielestä todella kivan keinon työvaatteiden hankkimiseen! Sain tehdä Esprit -merkin kanssa haluamaani yhteistyötä, ja tämä työvaateteema oli sivuston tsekkaamisen jälkeen ihan ehdoton valinta! Olen ennenkin pyörinyt heidän nettisivuillaa, siellä on ihan loistavia alennuksia melkein aina ja sekä postitus että palautus on ilmaisia. Not bad :) Espritin nettikaupassa on erikseen Business Lounge osio, jonne on kerätty töihin sopivia vaatteita kolmen eri teeman mukaisesti: Klassinen, Moderni ja Rento. Nyt kuka tahansa voi alasta riippumatta valkata mieluisiansa ja silti pukeutumiskoodiin sopivia vaatteita. Valkkasin joka kategoriasta omat suosikit. Tossa olis muuten aika passeli "vaatekaapin kulmakivet" samalla, eli mix-match -tyylisesti kyseisistä vaatteista saa tosi kivoja yhdistelmiä! Sekin tekijä helpottaa vaatteiden valintaa aamuisin suuresti. 

KLASSINEN

Valkoinen paita ja musta boyfriend -jakku on ihan älyttömän monikäyttöiset vaatteet, ja toisiinsa yhdistettynä todella klassinen ja asiallinen yläosacombo. En tiiä, tää ei vaan kyllästytä ikinä? Tiukemman pukukoodin paikoissa voi alaosaksi laittaa slimfit puvunhousut, rennommissa vaikka kulutetut, vaaleat farkut käärityillä lahkeilla ja jotkut värikkäät kengät. 

MODERNI

Ahh, jokainen mun tyylin tunteva tietää, että tää on NIIN mua! Rakastuin päätä pahkaa tohon mekkoon ja noihin kanarialintuhousuihin, niin raikkaat ja modernit! Saanko molemmat, saanhan?! Sammaleenvihreä mekko on toisaalta klassinen malli ja väri, johon yhdistelee helposti muita juttuja, mutta silti jotain muuta kuin ne ainaiset mustat vaatteet ;) Ps. mekosta oli samanlaisella kuosilla myös hame!

RENTO

Röpyliäinen harmaa neulejakku ja kivalla tekonahkayksityiskohdalla varustetut pillfarkut on yhtälailla sellaisia vaatteita, joita nyt yhdistelee ihan mihin tahansa muuhun vaatteeseen. Neulejakun voi vaikka heittää kauluspaidan päälle koneella istuessa tai myöhemmin keväällä viereisestä kahvilasta herkkuja hakiessa...kröhöm, tämä esimerkki aidosta elämästä (hain Kauppahallista macarooneja perjantain kunniaksi eilen, uih <3). 

Mikäs iski vai iskikö mitään? Mitkä on teidän omia lemppari työvaatteita? :)

Viikonlopun jatkot :)

* postaus toteutettu yhteistyössä Espritin kanssa

futismutseilua ja kuvaushommia

Ei oo kauheasti ehtinyt päivittelemään täällä, blogia tahi elämää ylipäätään. Maanantai kului välikuolemaa tehdessä ja tapaamisessa, tiistai gallerialla, keskiviikko tv-mainoskuvauksissa ja tänään mä olenkin leikkinyt kotirouvaa. Siivonnut, järkkäillyt paikkoja, käynyt kaupassa, siivonnut lisää, kirjoittanut maileja. Eh, ja vielä pitäis käyttää toinen auto katsastuksessa ja aloittaa varsinaisten töiden tekeminen. Ellei tule hälytys yksiin kuvauksiin, illalle. Salaa toivon, että ei tulisi. 

Oli muuten hauska mutta antiglamöröössi aloitus mallihommille, hehee. Toivottavasti joku 14v alasta haaveileva lukee tämän. Herätys viideltä, kuusi tuntia ulkona muutaman asteen lämmössä, kesävaatteissa. Takin sai onneksi päälle välillä. Näyttelemistä ekaa kertaa miljoonaan vuoteen noin viidenkymmenen ihmisen edessä. Hame korvissa, kiitos tuulen. Vessana bajamaja. Päivän aikana mulla oli lähestulkoon koko ajan niin kylmä, että hampaat löi loukkua ja raajat oli niin jäykät, että pystyin hädintuskin taivuttamaan niitä. Kengät oli kaksi numeroa liian pienet, joten varpaat oli välillä ihan tunnottomat. Söin päivän aikana pelkästään kuumaa mehua, kahvia ja pienen lasillisen smoothieta. Kannoin noin tunnin ajan nojatuolia rinnettä eestaas. Niin joo, ja sit se positiivinen asenne ja iso hymy naamalla! Yhtään en väritä, oli aika extremeä, mutta todella, todella, todella kivaa ja tätä toivois kyllä enemmänkin omalle to-do -listalle! Kun joutuu ajattelemaan työkseen paljon, tällainen aivoton homma on pelkästään positiivista. Tuotantoporukka oli LOISTAVA ja vastanäyttelijät huippukivoja. 

aurinko nousi...

kuvausjengiä

Töiden jälkeen olin jäässä ja supernälkäinen, eikä mikään oo maistunut varmaan koskaan niin hyvältä kuin kuuma miso-keitto <3 nyyh

No mutta oonhan mä muutakin tehnyt kuin erilaisia töitä ja kotihommia. Mäoon shoppaillut!

Eräät lähti kassit heiluen sporttiliikkeestä ja kah, oli heti ihan uusi ulkoilumotivaatio. Vedenkestävä sporttitakki, ihanan pehmeä huppari ja sellainen rälee Davidin panta (jota oon aina cooleilla sporttitytöillä ihaillut) lähtivät mukaan maailman vaarallisimmasta liikkeestä (heti Victorias Secretin jälkeen) eli Budget Sportista. Viime viikoilla moiset syysvermeet olisi vielä olleet liioittelua, mutta ei nyt. Yöllä ihmeteltiin koiran kanssa kotipihalla ilmiötä, nimeltä yöpakkanen. Vielä kun Hemikseen saapuisi ne juoksuhanskat. Sitten mä olen winterproof!

sorruin

Heräteostoksena karvalankamatto...lapsi ja eläinperheeseen! hitto, tän pitäisi olla ICD kympissä psyykkisten sairauksien diagnostiikassa yhtenä oireena. No tänään tätä onkin jo putsattu, mitä ilmeisimmin, koiranpissoista. Ei ollut mun ostospäätös muuten :) Hieno tää kyllä on, hopeanharmaa, iso ja ihanan pehmeä. 

Talveksi tarvisi vielä vähän paksummat ulkoiluhousut, mä nimittäin käytän juoksutrikoita aina. Oikeasti aina, ihan liikaa, joskus kuitenkin jopa juostessa. Tilauksessa on lämmin parka ja lämpimät kengät. Rumaa mutta käytännöllistä. Näillä pärjäisi pitkälle. 

Treenikengät arkikäytössä

Jo puolisentoista vuotta Konkistadorin muotimieltä on ihastuttanut värikkäiden lenkkarien ja tennarien näkyminen katukuvassa. Nykiläinen turisti taisi olla ensimmäinen oma bongaus. Mustat lenggingsit, toppatakki ja värikkäät Niket. Salamarakastuminen! Sen jälkeen oma kasuaali pukeutuminen onkin pohjannut esim allaolevien yhdistelmien tapaisiin ansambleihin. Vähän turhankin paljon. I lööv sporttimuoti. 

Katsokaas kuinka paljon vaivaa näin tehdäkseni inspiraatiokollaaseja! Eikä Nelly.com liity tähän yhtäänsäkään ;) Omat Niksut löytyvät väreissä tummanharmaa-pinkki ja valkoinen-violetti ja ne löytyvät jalasta joka ikinen päivä. Kaapissa olisi tilaa vaikka kuinka monelle muullekin parille! Esim. seuraaville...

Tosi tyttömäisten lenkkarien kanssa mä yhdistäisin julmaa mustaa ja vaikka nahkaa kavereiksi. Häivyttää barbiefektiä. Nämä pinkkineonkeltaiset on muuten kertakaikkiaan herkulliset, ah. 

Asiallinen ja helskatin tyylikäs tapa käyttää Naikkeja - kultaiset tahi hopeiset versiot! Työkaverilla oli nämä ja mä en voinut muuta tehdä, kun tuijottaa kateellisena koko päivän. Kauniit! Näitä ei tunnista juoksukengiksi kauhean helposti. Käy siis sellaisellekin, joka ei ehkä mielly neonturkoosivihreäpinkkeihin versioihin. 

Tämä...ah! Ei varmaan tarvi sanoa mitään? Upeat kengät ja ps. vielä upeampi laukku. Rebecca Minkoff -veska on ostoslistalla. Harvasta laukusta voi oikeasti sanoa näin, mun kohdallani. Tämä päätyy kaappiin olalle, väristä en vaan vielä oo varma. Musta olisi turvallinen ja helppo. 

Mikä yhdistelmistä olisi oma lemppari? :)

Paisley shortsit

Mä koin tänään äärimmäisiä onnenhetkiä kuoriessani auki H&M -tilaus säkkiä. 

Joo, se on vaan Hemis, mutta joskus määrä korvaa laadun! Kuka ei haluaisi hipeltää miljoonaa uutta vaatekertaa hyppysissään, huudella "ooh" ja miettiä tulevia asukokonaisuuksia? Termi "säkillinen" ei ollut tällä kertaa edes liioittelua. 

Satiinishortsit on suloista paisley -kuosia. 

Makutuomari-Äidin mielestä ne oli vähän pikkuiset. Tosin häneltä kuultiin tänään myös legendaarinen "farkut kuuluvat mielestäni vain metsäretkelle, ei kaupungille" -kommentti. Mun mielestä just passelit syksyllä paksujen, mustien sukkisten kanssa. Ja vaikka pehmeän neuleen kaverina. 

Note to self:

älä enää käytä urheilurintsikoita muuten kuin urheillessa

Note to people who use jeans while hiking:

REALLY?!

syyshäiden asu

Rakkaat ystävät meni naimisiin. Mieheen tutustuin työjuttujen kautta, toimi kouluttajanani jokunen vuosi taaksepäin, ystävystyttiin. Vaimo tuli samoihin kuvioihin jokin aika myöhemmin - kävi niinkin onnellisesti, että kyseinen tsubu saa olla nykyään sekä kollega että rakas ystävä, jälkimmäinen tärkeämpänä. Jos nyt ihan juoruamaan lähdetään, niin vedetään oma suhde samaan soppaan: tutustuin samaisessa koulutuksessa myös nykyiseen puolisooni. Jossain vaiheessa hänestäkin tuli rakas ystävä, sitten tärkeä mentori ja nyt jotain vielä kivempaa. Tätä vyyhtiä me eilen naureskeltiin, että kiitos, elämä, tässä ollaan ristiin rastiin ystäviä, työtovereita, kumppaneita ja ties mitä! Himmeetä. 

Olipas muuten kivat häät. Rento tunnelma ja meikäkin pääsi lauteille laulamaan jazzia. Ja hei, kerrankin asukuvaa, kiitos siipan. Kysyin kainona, että jos ei hirveästi olis vaivaa, niin kuvailla saisi asuja enemmänkin...en mä jaksa enää nolostella tätä mun tyttömäistä harrastusta. Tää ei onneksi näyttänyt asukuvaukselta, vaan perus satamafiilistelyltä.

mekko ja botski värimätsättynä!

(toi vasta valmistumassa oleva penthouse olis aika nätti city-asunto, eikö?!)

Mekon löysin H&M:sta, sen kevyt, rypistymätön materiaali, malli ja kauniin syksyinen väri oli ihan unelmayhdistelmä. Tuohon ballerinat ja jakku päälle, niin menee töissä vähän arkisempana ja juhlissa korut ja korot tuo näyttävyyttä. Tykkään myös tosta kreikkalaisesta leikkauksesta, joka nyt ei sivuttaiskuvissa korostu. Kaunis on, vaikken juuri burgundya vaatekaapissani ole hyödyntänyt ennen! Huulissa toimi tumman viininpunainen Chanelin Coco Rouge, yksi mun harvoista luksusmeikeistäni. 

ps. Jee, lisää asukuvia tulossa! Mä pääsin vauhtiin ja koitan siinä pysyä. 

syksyisiä työvaatteita

Työvaatteet, the murheenkryyni. Ei sinänsä, mä en ole millään dresscode -alalla, kunhan olen siisti ja asiallinen niinä toimisto- ja koulutuspäivinä, joita silloin tällöin edelleen elämässä on. Mä käytän samoja vaatteita töissä ja vapaalla, mutta valitsen töihin yleensä kuitenkin ne vaatekaapin tylsimmät ja asiallisimmat releet päälle. Kauluspaidat ja vastaavat. Ja sitten kärsin. Erilliset työvaatteet tai ainakin erilainen työlook siirtää ainakin mut sellaiseen professionaaliseen moodiin. Oman persoonan ei välttämättä tarvitse loistaa vaaatteiden kautta. Silti kaipaan välillä omemman näköisiä valintoja töissä peilin ohittaessani. Tilasin tänään hervottoman satsin vaatteita ja kenkiä H&M:lta. Ihan muuten vaan, mutta myös syksyiset työvaatteet mielessä siintäen....

Tässä kuitenkin net-a-porter -inspistä omaan syksyiseen työpukeutumiseen. Setit on asiallisia, mutta niissä on kuitenkin pientä särmää. Särmää pitää olla. 

Omaan vaatekaappiin tuli uutuuksiksi mm. parit printtihousut, pari boyfriend neuletta kivoissa väreissä, musta pitsimekko ja muutama siistimpi toppi. Mekot esim. trikookankaasta ovat työsuosikkeja helppouden ja mukavuuden vuoksi. Jäykät farkut tuntuvat harvoin hyviltä päällä. Varsinkaan, jos tarvii istua junassa tai autossa pidempiä aikoja kuten mulla monesti. 

Valmennuspuolen töissä ja henkisyysteemoihin liittyvissä jutuissa tykkään olla aika luomu ja hyvällä tavalla huomaamaton. Toisaalta taas kapinoin sitä vastaan, että henkevyys = pellavamekko ja rastat, niinkuin se monesti edelleen on. Siinä on vaan sellainen tosiasia kuitenkin, että mitä lähempänä ihmisyyttä ja omaa luonnollista olemustaan ihminen on, sitä "luonnollisemmin" alkaa jopa huomaamattaan pukeutumaan. Materiaaliset asiat menettää väkisinkin merkitystään, mikä on oikeastaan vähän kurjaa ;) valaistumisen (vihaan tota termiä btw) huono puoli, kiroilee siippakin. 

Silti saa nauttia kauniista asioista, muodista, merkkilaukuista ja huulipunista! Mulle se on luomuelämän ja henkisyyden vastapaino, ikään kuin maadottava elementti. Kuitenkin se, miltä näyttää, alkaa olemaan kovin toissijainen ja banaali teema. Mitä paremmin mä sisäisesti voin, sitä nätimmäksi itseni tunnen. Niin kliseistä mutta totta! 

Yksi asia kuitenkin vaihtelee täysin fiiliksen ja vuodenajan mukaan: MEIKKAAMINEN. Viime talven elin aikalailla luomunassuillen. Kesä nyt meni pelkällä kookosöljyllä, ripsarilla ja huulipunalla. Nyt mä olen kuitenkin meikannut melkein joka aamu vaikkei olisikaan mitään menoa. Ylläpitääkseni ehkä edes pientä citygirl identiteettiä?! Uusin lempparilook on nestemäinen rajaus, ripsari ja poskipunaksi aurinkopuuteria. Lumenen Heleyttäjä ja Bobbi Brownin BB ovat myös olleet ahkerassa käytössä. Meikkaamiseen menee edelleen se alle 5min, mutta oma olo on freshimpi. Meikkasin jopa viime sunnuntaina ennen puistoonlähtöä, voi luoja sentään...Päätin nimittäin, että haluan olla kivannäköinen espoomutsi. 

Tällä 12 vuoden ikäerolla mun on myös vähän pakko tälläytyä. 

Muuten näyttää siltä, että isi tykkää au pairista vähän liikaa.