Suomalais-suomenruotsalais-newyorkilainen poppoo vietti pitkän viikon naapurimaan kauniissa pääkaupungissa. Ruotsinreissu ei tunnu kovin eksoottiselta, mutta kummasti moinen mini-irtiotto siirtää ajatukset arjesta pois. Seura oli mitä viehättävintä, kansainvälisintä ja sangen viihdyttävää. Puhuttiin sekaisin ja vuoronperään kolmea kieltä monta päivää putkeen.
Hengattiin suurin osa ajasta Vasastan-Sofo akselilla. Sofo oli ainakin itselle täysin uusi tuttavuus, mutta anti-hipsteriydestäni huolimatta tykkäsin hurjasti. Urban Deli, Pet Sounds Bar ja Marie Levoue tulivat tutuiksi. Viimeksimainitussa opittiin, että suomijengikin pääsee V.I.P jonon ohi mikäli joukossa on poliitikko ja ehta Nykiläinen. Coolit tukholmalaiset eivät varsinaisesti tanssi yökerhossa, mutta helsinkiläisten persiit heiluu kaksin kerroin innokkaammin. Kaikkialta saa gluteenitonta leipää. PUB on edelleen maailman paras ostoskeskus. Ruotsalaiset naiset ovat edelleen maailman tyylikkäimpiä ja kauniimpia.
Asuimme Ruotsiin töiden perässä muuttaneen ystävättäremme luona. Asunto oli ehkä hienoin minkä olen aikoihin nähnyt. Skandinaavinen muutamalla retroyksityiskohdalla. Kuvia en tietenkään ottanut.
To-pe-la yöt menivät täysin nukkumatta mikä on jokseensakin vaikuttanut alkuviikkoon.
Eilen kävin jännittävässä työtapaamisessa ja syömässä thaikkua ystävän kanssa. Tänään kutsui koulutustyöt, poikaystävää Oulussa ja itseä Espoossa. Kahvi ja suklaa maistuu, mutta ehkä tästä alkaa taas elpymään pikkuhiljaa :)
Nälkä kasvaa syödessä ja nyt mietin kuumeisesti, että koska pääsisin lähtemään Venetsiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi on blogin pitämisen suola, kiitos!