Puddeloista olen pariin kertaan syönyt. Tällaisena mostly kasvissyöjänä (virallisesti en ole, syön vain intuitiivisesti) tykkään joskus näistä protskulisistä. Yllättävän hyvänmakuista on, ja tänään koklasin lisätä joukkoon maidon sijasta kookosmaitoa. Hyvää! Aika makeaa on ja vaatii mun mielestä jonkin sortin raikkauden seurakseen. Esim. tuoreet mustikat on hyviä ja toivottavasti huomisaamu tarjoaa mulle oman pihan mansikoita. Ootteko kokeillut näitä? Muhun nämä uppoaa paremmin kuin juomat.
Vaikka mun pitikin olla kahden kollin välissä (toinen on siis oikeasti kissa, senkin pervot) tämä yö, niin kyllä tämä mökin rauha tuntuu hyvälle yltiösosiaalisen viikon jälkeen. Aamun työt hoituu läppärillä ja vaikka ilma onkin kalsea, hyrrrrr, niin onpa kiva hengata omalla pihalla. Viime viikko meni niin autuaasti toimisto-olosuhteissa. Ja sisällä, reporankana.
Mä rupesin laskeskelemaan pala kurkussa kaikkia niitä asioita, joita tässä saisi, voisi ja pitäisi toteuttaa! Kyse on onneksi siitä, että elämä on nyt ihmeen täynnä kaikkea tosi mageaa. Hauskin uusi juttu on se, että pääsisin halutessani elvyttämään heppatyttöyttäni ihanan issikkapojan kanssa mikäli aikaa olisi. Kyseessä olisi vuokrahevonen frendin tallilla. Mikään muu ei tuntuisi yhtä ihanalta kuin päästä säännöllisesti halailemaan pörröistä ja heiniltä tuoksuvaa Islannin ihmettä. Toisaalta, ihminen raivaa yleensä tilaa tärkeiksi kokemilleen asioille. Mä toivon, että pääsen vielä tosissani hevoskuiskailemaan tämän elon aikana. Oma eläkeheppa on ollut haaveissa vuodesta -98 :) Hevosmiestaidot ja ratsastaminen on tosi ruosteessa, mutta kaippa nekin siellä selkärangassa edelleen on. Ja nöyränä haluan mennä juurikin oppimaan.
Ai ai ai ai niin paljon olis kaikkea juttua tännekin! Ehkä mä stoppaan tämän kirjoituksen tähän ja jatkan seuraavista aiheista vaikka huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi on blogin pitämisen suola, kiitos!