Kenties timmimpi, hyvinvoiva kroppa (ja mieli) näiden kahdeksan vinkin avulla

Painonhallinta, nyt on sellainen termi tässä blogissa, että enpä olisi uskonut. Mun mielestä paino on niin vuotta 1997. Peili kertoo enemmän kuin vaaka. Mutta käytetään nyt tuota termiä kuitenkin. Tässä on myös se vaara, että sitten aletaan nillittämään, että pitääkö kaikkien olla laihoja tai edes hoikkia. No ei tietenkään, mutta mä soisin kaikille terveyttä, energistä oloa, iloista ruoansulatuselimistöä, kirkasta ihoa ja hyvää vastustuskykyä!! Mutta sekin tiedetään, että ylipaino on aikamoinen ongelma. 

En todellakaan ole kyseisen aihealueen asiantuntija ammatiltani. Olen kuitenkin ollut kiinnostunut ruokavalio- ja treenijutuista oikeastaan aina. Terveysmielessä. Toki se sixpackin metsästys oli mulla projektina joskus vuosia vuosia sitten, mutta sitten alkoi tuo hyvinvointipuoli kiinnostamaan enemmän...ja kappas, asian unohdettuani sain juuri sellaisen tanssijan vatsan, mistä muinoin haaveilin ;) ja muistakaa tämä kohdassa kaksi!!!!

Mulla on muutama ihan selkeä ohjenuora joita itse noudatan ja muutama mielipide, jos ihan laihduttamista mietitään ;) kaikki voivat laihduttaa ja elää terveellisemmin, mutta toisille se on psyykkisfyysisesti helpompaa, kuin toisille. 

1. Ravintorikkautta, ei vähäkalorisuutta!!!

Täysipainoinen ruokavalio on sellainen, joka ravitsee kropan ja yllättäen vie myös nälän parhaiten. Siinä on makroaineet (protsku, rasva, hiilari) kohdillaan ja siinä on luontaisesti paljon mikroaineita (vitamiinit, hivenaineet). Mitä vähemmän käsiteltyä ruokaa pystyy syömään, sen parempi. Monet ravintogurut väittävät, että meidän kroppa on erilaisten einesten ja niukkaravinteisten ruokien jälkeen täysin vieraantunut oikeasta ruoasta. Jos annan kropalle valmislihaperunasoselaatikon, kroppa saa toki kaloreita, poimii mössöstä hiilarin ja rasvan, mutta ei saa juuri muuta. Kuitenkin me ajatellaan, että lihaperunasoselaatikko on "oikea" ruoka ja hampurilainen ei. Kroppa on asiasta eri mieltä. Ja hei, mä en väitä, että lihissosis olisi huono juttu, silloin tällöin, ja värikkään salaatin rinnalla sehän on ihan mainio kaveri. Mä vaan haluan mustavalkoistaa tätä esimerkkiä ihan tahalleen. Mieti omaa kehoa ja sitä ruokaa, mitä se päivän aikana vastaanottaa. Vaikka söisit kalorimääriltä täydellisen aterian, voi se silti olla täysin ravintoköyhä. Keholle vieraassa, tunnistamattomassa ruoassa saattaa olla sekin ongelma, että koska keho ei oikein tiedä, että mitä helskattia tällä mössöllä pitäisi tehdä, niin seurauksena voi olla erinäisiä ruoansulatusongelmia. On siis edelleen ihan silkka fakta, että laihtuminen ja lihominen on puhdasta matematiikkaa. Jos haluat laihtua, vähennä kaloreita ja lisää kulutusta. Mutta älä unohda ravintorikkautta!! 

2. Älä pelkää rasvaa :)

Se on ysäriä, ja vaikka ysäri onkin muotia, niin silti - rasvaa naamaan. Mä käytän päivittäin kookosöljyä KAIKKIALLA, aitoa voita leivällä ja satunnaisessa paistamisessa ja oliiviöljyä, ööö, myös kaikessa, syön paljon pähkinöitä (tosin aina ruoansulatusentsyymitabujen kanssa) ja avokadoakin menee ihan kiitettävästi. Koskaan en oo ollut näin timmi ja virkeä. Silti, jos mätät näitä asioita yli äyräiden, niin kaloreita tulee runsaasti. Kuitenkin, moni on huomannut, että lisäämällä (hyvän)rasvansaantia, esim. makeanhimo helpottaa ja nälkä pysyy kauemmin loitolla. Syöt siis ehkä energiatiheämmin, mutta vähemmän ja harvemmin. Luolamiesmeininki!

3. 70/30 sääntö

Mikäli onnistut syömään suurimmaksi osaksi ravintorikasta ruokaa, voi surutta antaa kropalle myös niitä tyhjiä kaloreita silloin tällöin. Mä en juuri mieti syömisiäni muuten, kuin vahtimalla, että sisään menee päivittäin ravintorikasta kamaa. Jos haluan syödä pussin tortillasipsejä, syön. Kärsin seuraukset, mutta en kiellä mitään :D allergioiden rajoissa, siis. Väittäisin, että syön päivittäin monia epäterveelliseksi luokiteltuja juttuja, mutta suurimmaksi osaksi ravintorikasta ruokaa. Parempi laittaa suuret linjat kuntoon kuin miettiä yksittäisen purkkitonnikalahetken kohdalla, että tuleeko sitä elohopeaa nyt liikaa, jos syön tätä kerran kuussa. 

4. Opi lukemaan oman kehon signaaleja

Onko keholla oikeasti nälkä vai tekeekö vaan mieli puputtaa? 

Puputus = tee terveellinen snäki, esim. makeita kirsikkatomaatteja, maissinaksuja, kourallinen pähkinöitä...

Nälkä = syö kunnolla, älä napostele! Tää on mun akilleenkantapää. Varsinkin sinkkuna, mutta ei sekään ole mikään tekosyy. Oon liian tottunut nälkäisenä tekemään itselleni nopeasti jonkun kananmunaruoan, syömään leivän tai pähkinöitä ja illalla ollaankin sitten, että jahas, tuliko syötyä kunnon ateriaa...nyt oon petrannut tämän kanssa ihan ookoosti. Itse huomaan sen, että karkin tai suklaanhimo tarkoittaa mulla ravintovajetta. Lohtusyöminen on sellainen juttu mistä voisin lanttu-alueen-ihmisenä puhua tuntikaupalla. Osalle se on hyvin luontainen reaktio - surettaa tai ahdistaa, niin ollaan melkein ahmimiskohtauksen raja-alueilla. Tähän ei auta mikään muu, kuin uusien copingkeinojen opettelu. Syömishäiriöpuolella tunteensäätely kääntyy joko tyhjentämiseksi/kieltäytymiseksi tai täyttämiskäyttäytymiseksi. Joskus toki sekamuotoiseksi. Jos kärsit jommasta kummasta reaktiosta, niin se itsessään kertoo sinulle jo paljon "allaolevasta" tunteesta, joka ei ehkä muutu sanalliseksi vaan kehosi ja syöminen on sen tunteen näyttämö - onko ruoka jonkinlaisen tyhjyyden turruttaja (ahmiminen, liikasyöminen, tunnesyöminen) vai onko keho niin "täynnä" jotain tunnetta, että sinne ei mahdu ruokaa tai se ei ansaitse mielen mielestä hyvää oloa (ruokahaluttomuus, syömisestä kieltäytyminen)? 

5. Jos haluat päästä helpolla, syö kaikkea tummanvihreää. 

Pinaatti, tummanvihreät salaatit (ei jääsalaatti, siis, sori vaan...), pavut, viherjauheet, kale (mikälie kurttukaali suomeksi...) - ihan hulluna kaikkea hyvää, täyttäviä kuituja eikä juuri yhtään kaloreita. Älä kuitenkaan laihduta syömällä pelkkää vihreää. Aineenvaihdunta voi mennä liian vähällä energiamäärällä aikas pysähdyksiin, kuulemma. Kunnon aterian jälkeen ei saisi tulla muutamaan tuntiin nälkä. 

6. Mieti, minkälainen ruokafilosofiasi on, ja elä sen mukaisesti!

Onko ruoka harrastuksesi, rakastatko kokata ja testata erilaisia reseptejä, syödä ulkona? Hallitse painoa niissä raameissa! Jatka samaan malliin, mutta tiedosta oma energiankulutuksesi ja säästä vaikka kaikista tuhdeimmat jutut viikonloppuihin, ja testaile arkisin kevyitä, terveellisiä reseptejä ja opettele tekemään niistä yhtä herkullisia kuin niiden epäterveellisimmistä sisarista. Mieti muutenkin, että minkälainen on arkiaktiivisuutesi, ja syötkö siihen nähden sopivasti. Toimistotyöläinen ei välttämättä tarvi kahta tukevaa ateriaa päivässä kolmine välipaloineen, ellei satu harrastamaan kestävyysurheilua. 

7. Baby steps

Ei liian isoja muutoksia kerralla. Ikinä. Missään elämänalueella. Menee mönkään helpommin. Anna keholle aikaa totutella uuteen, ettei se polo säikähdä ja mene ihan sekaisin :) jos alat syömään enemmän kasviksia ja hedelmiä, käytä alkuun ruoansulatusentsyymejä. Maha ei ole välttis tottunut pilkkomaan oikeaa, käsittelemätöntä ruokaa, ja liian iso määrä rehua saattaa aiheuttaa inhoja vaivoja. Reippaasti siis apteekkiin entsyymiostoksille! Lusikallinen hunajaa ennen ruokailua auttaa myös ruoansulattamiseen. Samoin omenaviinietikka. Juo ruokailuiden välillä, älä ruoan kanssa yhtään enempää kuin ihan pakko. Näin et venyta mahaa turhaan. Ruoansulatuskin helpottuu. 

8. Sokeri on perkeleestä. 

Kyllä, mäkin syön karkkia, viikoittain, mutta siitä nyt ei päästä mihinkään, että se on ihan kamala aine. Hiilarit on ok. Puhdas sokeri, ei. Kokeilkaapa joskus syödä karkin sijaan muutama kuivattu taateli. Tai vaikka lusikallinen hunajaa. Tai vaikka lasi tuoremehua!!! 

ONKO TEILLÄ HYVÄKSIHAVAITTUJA VINKKEJÄ?