marjoja muttei maskaraa

Kovin nerokas otsikko. Sori, rouva Shingler.

Tekee hyvää olla mökillä, voi hyvänen aika! Eilen Konkistadori oli kovinkin uupunut-tunupuu nuori valloittajatar. Melkein tuli itku kotoa lähtiessä, mutta loistava ja lämminhenkinen 1,5 h palaveri ja kivat ensi vuoden suunnitelmat virkisti. Tällä hetkellä kello on puoli kuusi perjantai-iltana, ja naputtelen terassilla erästä kiireellistä työjuttua. Tein kuitenkin sellaisen henkisen päätöksen, että pyrin tänä syksynä opettelemaan parempaa arkirytmitystä. Taas. Pyrin jättämään tällaiset "teen-sitä-sun-tätä-koko-päivän" -päivät mahdollisimman harvoihin kertoihin. Myös vapaapäivistä täytyy pitää huoli. Sovin siipan kanssa, että yksi päivä viikosta pyhittyy jatkossa silkalle vapaapäiväilylle. Ei mitään työjuttuja if possible. Mitä useampi rauta alkaa olemaan tulessa, sitä enemmän tarvitsee vastapainoa. Work like a sailor, play like a pirate.  

Ajellessani Länsiväylää keskustaa kohden muistutin väsyneenä itselleni, että silloin tällöin iskevästä megaväsymyksestä huolimatta TÄMÄ on se työmoodi, mitä haluan toteuttaa. Mutta sitten se vastapaino...no, viimeinen vuorokausi on kulunut näissä merkeissä. Olikohan tänään muuten kesän viimeinen päivä? :/ 

Lopputulos: 

soijajauho-kauralese-kaurahiutale-creme fraiche -pohjainen marjapiirakka,

jugurttia päälle kun muuta ei ollut. Toimi.

Sillä välin, kun 2,5v Enkeli-Gabriel leikki hiekkiksellä, täti tankkasi kofeiinia. Kivat noi mun metsässä kärsineet koipeni....yyh...

Viikonloppuna tyttöjenilta, jee!!