jänskää

Tilanne, jota en olisi uskonut tapahtuvaksi ihan lähiaikoina, mutta...tässä sitä ollaan!

*pysy en housuissani...*

Meillä oli pari viikkoa sitten päällä tilanne, että eräs suloinen koiraneiti oli jo muuttamassa miehelle. Olin ihan järkyttävän iloinen ajatuksesta, mutta homma ei toteutunutkaan. Oltiin toki varautuneita pettymykseen, mutta vauvakuume jäi pahasti päälle. Molemmille!

No, asia johti toiseen (ihan sattumalta...as if...), ja huomenna mä olen menossa takaisin kotihoodeille erään kennelin kautta. Siellä on kolme tyttövauvaa vielä odottelemassa hyvää kotia, ja en tiedä...yksi niistä saattaa olla mun. Hauskinta tässä on se, että miespolo on pahaa-aavistamattomasti ulkomaanreissulla. Tyyppi tulee himaan ja mä ilmoitan, että meillä on muuten koira ja se söi muuten äsken sun parhaat kengät. Öfff. 

Enpäs kerro vielä tarkempia detskuja, koska tässä on vielä pari liikkuvaa osasta. Iso, iso päätös, entisenä koiranomistajana tiedän, mutta toisaalta...sydäntä pitää noudattaa. Tämä koirajuttu on odottanut tulemustaan, oikeaa aikaa. Se voi olla nyt tai myöhemmin. Rotu on ihan järkyttävä yllätys mulle!!!! Mulla on pari, kolme suosikkirotua ja olin ihan varma, että seuraava koira olisi joku niistä. En olisi siis ikinä tätä uskonut, mutta valinnassa on pointtinsa. Pakko kyllä sanoa, että mikään esteettinen elämys tämä kaveri ei olisi. Suoraan sanoen aikuisena ruma kuin belsebuub. Mutsi on sangen kannustavalla tuulella, koska googlailutuokion jälkeen sain tekstarin "no mut sehän on ihan söpö, ja näyttää kuitenkin ihan koiralta". Ruma mutta symppis. 

Että saapas nyt sitten nähdä, että tuleeko musta (köyhä)äiti lähiaikoina. Pakkohan mun oli tulla tänne hehkuttamaan. Enkä mä hehkuttaisi ellei tää olisi tosipaikka. 

Oikeastaan ainoa, mitä mä tosissani mietin, on toi pentuaika. Mulla on kyllä tosi kiva aikataulu lähiajoille, aikaa olla vauvan kanssa. Silti :)