ryökkiöittäin koruja

Rannehelyissä ja sormuksissa on vallinnut viime aikoina enemmän on enemmän -meininki. Mä olen koko ajan tykännyt taitavista koruyhdistelmistä, ja käytin itsekin aiemmin kelloni kanssa paria lisähelyä siinä rinnalla. Kelloparka hukkui ystävieni rakennustyömaalle, toinen lisäkoru siinä rinnalla. Katselin viime kaupunkikierroksella uutta kelloa, mutta en raaskinut vielä miettiä ostamista. Joko säästän hetken mieluista varten tai sitten bongaan jonkun kivan ja edullisemman jostain. Kello on kuitenkin aika must. Koruna ja käyttöesineenä. Hopea-kultainen olisi kaikista magein vaihtoehto, mutta olen ihaillut Korsin luunväristä jättikelloa vaikkei tuo "blogikello" muuten kauheasti iske. Se nyt vaan olisi blondille aika täydellinen väriltään!

Rannekoruja en ole oikein koskaan osannut käyttää, mutta ilman sormuksia en osaa olla. Vakisormuksia mulla on ollut yleensä vain tuo yksi, vaikka ehdinpä parin vuoden ajan vihkisormustakin käyttämään. Sen suunnittelin itse ja korumuotoilija-kultaseppä tuttava valmisti sen. Valkokultainen, mustalla timantilla varustettu sormus on edelleen tallella ja usein jopa käytössä, mutta tehty kuitenkin nimenomaan sitä vasempaa nimetöntä silmälläpitäen :)

Tällä hetkellä sormista löytyy kuitenkin allaolevat kaverit, stacking ringsit uusimpina: 

Stäksit on Hennesistä, muut ikivanhoja sukukoruja. Oikean käden nimettömässä olevat ovat keltakultaa, mutta mä jotenkin tykkään nykyään hopeisen ja kultaisen tyylikkäästä yhdistelemisestä. Sopivan bohoa :)

Korupostauksen tekeminen tuli mieleen tänään Pinterest -kansioitani selaillessa. Rannekilluttimena toimii kabbala-nauha, enkä muuta oikein kaipaakaan. Vakkarikaulakoruni sai muutama päivä sitten seurakseen aurinkokiven ja möllykkä on sen verran iso, että en kaipaa ranteita täyteen armcandyja vaikka moisia onkin kiva netissä ihailla!